Tervetuloa Heurekan
KESKITTYMISKYKY­TESTIIN

Tervetuloa Heurekan
KESKITTYMISKYKY­TESTIIN

Tutkimusten mukaan ihmisten keskittymiskyky on viimeisten 20 vuoden aikana romahtanut, mihin pääsyyllisiä ovat älypuhelin, sosiaalinen media ja arjen infotulva. Miten mahtaa olla sinun keskittymiskykysi laita? Oletko mestari sulkemaan häiriötekijät huomiokentästäsi vai saavatko ärsykkeet keskittymisesi herpaantumaan?

Tällä testillä saat osviittaa siitä, millä tasolla tarkkaavaisuutesi, impulssikontrollisi ja työmuistisi ovat. Tehtävien lomassa jaamme lisätietoa aiheesta ja vinkkejä keskittymiskykysi parantamiseen.

Muista laittaa laitteestasi myös äänet päälle.

ADHD VAI ITSE AIHEUTETTU ADT?

Tutkimusten mukaan me nykyihmiset keskeytämme tehtävämme näyttöpäätteellä ja suuntaamme huomiomme toiselle välilehdelle, kännykkään tai muualle keskimäärin 47 sekunnin jälkeen. 20 vuotta sitten vastaava aika oli n. 2,5 minuuttia.

Nykyisin keskittymiskyvyttömyys perustellaan usein ADHD:lla, joka on synnynnäinen neuropsykiatrinen tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö. Tosiasiassa useimpien ihmisten kohdalla kyse on ADT:sta (Attention Deficit Trait). Samoin kuin ADHD, myös ADT aiheuttaa levottomuutta, tarkkaavaisuuden puutetta ja kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen työskentelyyn. ADT ei ole kuitenkaan sairaus eikä pysyvä tila. Sen syynä on yleensä pitkään jatkunut älylaitteiden ja sosiaalisen median liiallinen käyttö, multitaskaaminen, kiire, stressi ja puutteellinen palautuminen kuormittavista toimintatavoista. Tästä itse aiheutetusta keskittymiskyvyn häiriöstä on mahdollista toipua, kunhan tiedostaa ongelmansa ja on valmis elämäntaparemonttiin.

Tästä testiin ➔

ADHD VAI ITSE AIHEUTETTU ADT?

Tutkimusten mukaan me nykyihmiset keskeytämme tehtävämme näyttöpäätteellä ja suuntaamme huomiomme toiselle välilehdelle, kännykkään tai muualle keskimäärin 47 sekunnin jälkeen. 20 vuotta sitten vastaava aika oli n. 2,5 minuuttia.

Nykyisin keskittymiskyvyttömyys perustellaan usein ADHD:lla, joka on synnynnäinen neuropsykiatrinen tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö. Tosiasiassa useimpien ihmisten kohdalla kyse on ADT:sta (Attention Deficit Trait). Samoin kuin ADHD, myös ADT aiheuttaa levottomuutta, tarkkaavaisuuden puutetta ja kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen työskentelyyn. ADT ei ole kuitenkaan sairaus eikä pysyvä tila. Sen syynä on yleensä pitkään jatkunut älylaitteiden ja sosiaalisen median liiallinen käyttö, multitaskaaminen, kiire, stressi ja puutteellinen palautuminen kuormittavista toimintatavoista. Tästä itse aiheutetusta keskittymiskyvyn häiriöstä on mahdollista toipua, kunhan tiedostaa ongelmansa ja on valmis elämäntaparemonttiin.

Ennen kuin hyppäät tositoimiin, täytä pikapikaa yhteystietosi, JOS haluat tietoa Heurekan tulevista testeistä ja näyttelyistä.

* pakollinen kenttä

Suoraan testiin ➔

Tietosuojaseloste

Kysymys 1/10

Minkä kupin alle pallo jää?

A. 1. kuppi vasemmalta

Valitse

B. 2. kuppi

Valitse

C. 3. kuppi

Valitse

D. 4. kuppi

Valitse

AIVOJEMME ESIHISTORIALLISET SÄÄDÖT

Ihmisen aivot ovat jämähtäneet esihistoriallisen metsästäjä-keräilijäaikakauden säätöihin. Kun esivanhempamme tuolloin keräsivät tai metsästivät ruokaa, heidän oli samalla tarkkailtava jatkuvasti ympäristöään. Näkökentän reunoilla näkyvä liike tai oksan rasahdus saattoi merkitä vaanivaa petoa, joten valppaus oli välttämätöntä, jottei tulisi syödyksi. Tämä vuosituhansia sitten muovautunut, syvälle aivojemme sopukoihin ja geeniperimäämme juurtunut ominaisuus vaikuttaa arkeemme yhä. Tänäkin päivänä uudet ja yllättävät aistiärsykkeet saavat katseemme helposti harhailemaan ja varastavat huomiomme.

Kysymys 2/10

Kuinka monta kertaa pelaaja osuu palloon vasemmalla jalallaan?

A. 7

Valitse

B. 8

Valitse

C. 9

Valitse

D. 10

Valitse

Kysymys 3/10

Mikä numero sanottiin ääneen viimeisenä?

A. 6

Valitse

B. 7

Valitse

C. 8

Valitse

D. 18

Valitse

AIVOJEMME SUORITUSKYVYN RAJAT

Aivojamme ei ole suunniteltu keskittymään useaan kognitiivisesti vaativaan tehtävään kerrallaan. Voimme kävellä kuunnellessamme podcastia, koska käveleminen on toimintana automatisoitunut, mutta emme voi samanaikaisesti lukea kirjaa ja kuunnella podcastia.

Moni erehtyy luulemaan multitaskaamista tehokkuudeksi, vaikka tapa on yhtä haitallinen aivoille kuin tupakointi keuhkoille. Tutkimusten mukaan jatkuva poukkoilu keskittymisen kohteesta toiseen ylirasittaa aivoja, väsyttää, ahdistaa, heikentää harkintaa ja saa tekemään enemmän huolimattomuusvirheitä. Se myös kohottaa stressihormoni kortisolin tasoja, mikä voi kroonistuessaan aiheuttaa samanlaisia aivovaurioita, joita havaitaan Alzheimer-potilailla.

JALKAISIN MATKAA LAPPEENRANNASTA VAASAAN KERTYY 478 KM, HAAPARANTAAN 665 KM, ANKARAAN 3 248 KM JA ULAN BATORIIN 6 824 KM.

Kysymys 4/10

Laske kuinka monta parillista numeroa ja A-kirjainta tekstissä yhteensä on?

A. 34

Valitse

B. 35

Valitse

C. 36

Valitse

D. 37

Valitse

KULTAKALAA HEIKOMPI KESKITTYMISKYKYMME

Microsoft teki vuonna 2015 testin, johon osallistuneiden Z-sukupolven diginatiivien (syntyneet 1995-2012) tuli pelata tarkkaavaisuutta mittaavia pelejä. EEG- eli aivosähkökäyräskannauksessa havaittiin, että pelaajien kyky keskittyä yhteen asiaan oli keskimäärin kahdeksan sekuntia. Heidän keskittymiskykynsä oli siis sekunnin huonompi kuin kultakalalla.

Kysymys 5/10

Keskity kuuntelemaan, kuinka monta eläinlajia ääniraidalla mainitaan?

A. 9

Valitse

B. 10

Valitse

C. 11

Valitse

D. 12

Valitse

KOKAIININ VEROINEN ADDIKTIO

Tutkimusten mukaan somevideoiden jatkuva katselu aktivoi aivoissa samoja dopamiiniratoja kuin kokaiini. Siksi se on yhtä lailla addiktoivaa. Erityisen haitallista somevideoriippuvaisuus on lapsille ja nuorille, joilla aivojen kehitys on vielä kesken. Kun kuva- ja ääni-infoa tulee hälyksi asti, aivot kuormittuvat, lyhytjännitteisyys, levottomuus ja reaktiivisuus lisääntyvät. Lisäksi tunnesäätely vaikeutuu ja harkintakyky heikkenee. Pitkään jatkuessaan tilanne johtaa vääjäämättä ADT:hen eli keskittymishäiriöön.

Keskity vain ja ainoastaan tekstiin ja varaudu vastaamaan kysymyksiin siitä.

Kysymys 6/10

Kuinka monta kiloa juustoa syömme keskimäärin vuodessa per henkilö?

A. 77 kiloa

Valitse

B. 51 kiloa

Valitse

C. 39 kiloa

Valitse

D. 23 kiloa

Valitse

Kysymys 7/10

Kuinka monta rullaa vessapaperia käytämme keskimäärin vuodessa per henkilö?

A. 23

Valitse

B. 39

Valitse

C. 51

Valitse

D. 77

Valitse

HÄIRITSEVÄ PUHE

Aivomme ovat virittyneet vastaanottamaan erityisesti puhetta. Vaikka emme pyrkisi kuuntelemaan puhujaa, hänen puheensa aktivoi aivomme kuuntelemaan ja vaikeuttaa keskittymistämme muuhun. Erityisen pahasti puhe häiritsee lukemista, koska puhe ja luettu teksti aktivoivat aivoissamme samoja kielellisen prosessoinnin verkostoja, toisin kuin esim. musiikki.

Varaudu vastaamaan kysymyksiin siitä, mitä kuulet.

Kysymys 8/10

Kuinka iso ennätysölli oli?

A. 178 kiloa ja 163 senttiä.

Valitse

B. 188 kiloa ja 367 senttiä.

Valitse

C. 187 kiloa ja 263 senttiä.

Valitse

D. 781 kiloa ja 632 senttiä.

Valitse

Kysymys 9/10

Mitä naarasölli syö ja miltä se tuoksuu sukukypsänä?

A. Naarasölli syö kalaa ja tuoksuukin kalalta.

Valitse

B. Naarasölli syö kalaa, mutta tuoksuu metsämansikalta.

Valitse

C. Naarasölli syö metsämansikoita ja tuoksuu lihalta.

Valitse

D. Naarasölli on lihansyöjä ja tuoksuu metsämansikalta.

Valitse

JOUTILAISUUDEN YLISTYS

Tiesitkö, että joutilaisuus on parasta virkistystä rasittuneille aivoille? Kun rankan päivän päätteeksi odottelet pysäkillä bussia tai istut jo sen penkillä - älä tartu kännykkääsi. Ole sen sijaan tekemättä mitään. Kiireettömät ja hiljaiset joutenolon hetket ovat aivoillesi kaikkein ravitsevimpia. Ne tarjoavat tilaa ajatuksille, mielikuvitukselle ja tunne-elämän työstämiselle. Jo antiikin oppineet osasivat arvostaa joutenoloa. Sitä ei pidetty laiskuutena, vaan mahdollisuutena mielen lepuuttamiseen, luovuuden ruokkimiseen ja oivallusten syntymiseen.

Kysymys 10/10

Mitä kello näyttää sillä hetkellä, kun pöllön silmät ovat auki?

A. 10.20

Valitse

B. 12.10

Valitse

C. 1.15

Valitse

D. 1.10

Valitse

10 VINKKIÄ KESKITTYMISKYVYN ELVYTTÄMISEEN

1. Ole läsnä hetkessä ja suuntaa tarkkaavaisuutesi yhteen asiaan kerrallaan.
2. Sulje puhelimestasi ja tietokoneeltasi ilmoitukset ja ylimääräiset välilehdet.
3. Tee vaativimmat tehtävät häiriöttömässä paikassa.
4. Tee ne, kun olet pirteimmilläsi.
5. Anna aivoillesi oikeita taukoja – älä täytä niitä älylaitteiden selailulla.
6. Käytä taukosi esimerkiksi kävelyillä luonnossa, venyttelemällä tai olemalla tekemättä mitään.
7. Urheile. Se parantaa vireystasoasi lisäämällä aivojesi dopamiinin ja noradrenaliinin pitoisuuksia.
8. Aloita avantouinti. Kylmäaltistus stimuloi aivoja ja vähentää stressiä vapauttamalla dopamiinia, endorfiineja, serotoniinia ja noradrenaliinia.
9. Huolehdi riittävästä unen saannista.
10. Syö terveellisesti, äläkä unohda aivojen toimintaa tukevia Omega-3-rasvahappoja.

Tulos

/10

⟵ Tee testi uudestaan

Siinäpä se. Kiitos, kun poikkesit tieteen alttarilla. Käyhän toistekin. Se ravitsee aivoja ja kasvattaa hymykuoppia.

Tutustu myös muihin Heurekan nettitesteihin ja Viikon Heureka-hetkiin.

Testin päälähteet:
Huotilainen & Moisala: Keskittymiskyvyn elvytysopas
G. Mark: Attention Span
Aivosäätiö

Heureka
Oivaltamisen iloa!